Tavoitteita kalenteriin!

Nyt on käynyt semmoinen surullinen vahinko, että koulujen alettua ja ensimmäisen tokotunnin jälkeen meidän ongelmat saatiin ratkaistua ja tuntui jälleen kuin lamppu pään päällä olisi syttynyt. Onneksi meillä on näin mukavat ja osaavat opettajat! Kesän aikana tokoilut ovat olleet hyvin minimissä (milloin ne eivät olisi olleet), treenattiin lähinnä seuruuta ja paikkiksia aina mm. ruokailun yhteydessä. Ongelmahan oli niinkin hienoinen että koira oli liikaa kiinni käsiavussa, jonka olin tosin jo häivyttänyt minimiin. Nyt seuruu näyttää jo tosi kivalta, ja kesän aikana tehty työ on kuitenkin selkeästi kannattanut! Väkisin sitä joutui ymmärtämään, että meillä on oikeastaan jo todella kiva pohja ALOa ajatellen. Paikkis on todella kiva, samoin kaukot sekä estehyppy. Treenattavaa löytyy varsinkin vielä seuruun käännöksistä ja temmonvaihteluista, sekä jäävistä ja luoksetulosta. Luoksetulossa Into jää liian kauas, muuten se on ok. Täytyy nyt tässä muutaman päivän aikana naksutella tuo kosketusalusta sille loppuun, että osaa koskea vaikka se olisikin teipattuna muhun. Jokunen päivä ollaan myös treenattu kapulaa, nyt osaa nostaa maasta ja pitää hetken, mutta jos annan sen suoraan suuhun, meinaa mählätä kapulaa. Täytyypä tästä keskustella osaavempien kanssa. Treenattavaa on siis vielä PALJON, eikä puhuta mistään hienosäädöistä, mutta mitäs sen väliä. Otus oppii nopeasti ja tokossa toimii lelupalkalla oikein mukavasti. :) Seuruusta oon vapauttanut takaakiertoon yms, joka nostattaa koiraa mukavasti, kun nämä agilitystä tutut jutut ovat ihan ykkönen ja kierrokset kohoaa hyvinkin nopeasti.. Tyhmä aivopieru tai ei, alustavasti tähdätään lokakuun kokeisiin ja jos ei niihin olla vielä valmiita, niin viimeistään marraskuussa. Toivottavasti pääsisimme myös joulukuun kokeisiin, mutta minulla on silloin toppijakso joten se ei ole varmaa. Noista kolmesta kokeesta vain yhdessä tuomaroi Pipa Pärssinen, eli mikäli pääsisimme jokaiseen, saisimme kolmen eri tuomarin arvostelut.

Koululla ollaan ajettu myös yksi jälki, mutta se meni aivan lekkeriksi, sillä Into keskittyi vain viereisellä kentällä oleviin agilitytreeneihin. Tyhmätyhmätyhmä kun en tajunnut, häiriö oli aivan liian vaikea. Jäljen ajamisesta ei oikein voi siis edes puhua. Mutta, ensi kerralla sitten paremmin.

Eilen saapui myös VULilta tilaamani kilpavetovyö ja alkuviikosta tulisi pojulle vetovaljaat. Valjaita pääsimme onneksi sovittamaan jo etukäteen lajin pitkäaikaisen harrastajan luona, joten niiden pitäisi todella nyt olla oikean kokoiset. Pian tulee myös vetoliina, ja sitten alkaakin hyvin aikaiset aamuheräämiset tai myöhään valvomiset, jotta ilma vähän viilenee ja päästäisiin kokeilemaan syttyykö punainen pirulainen tälle lajille. Hihnakäyttäytyminenhän meillä on ihan täysin moitteetonta (krhm), mutta jostakin syystä mulla on pieni ennakkoaavistus että poju saattaisi nauttia tästäkin lajista.

Tänään olisi tarkoitus kuvailla meidän tokohömpötyksiä, ja jos sitä sitten muutaman päivän sisällä saisi ne tännekin asti laitettua.
//Videopätkät tässä.