torstai 27. elokuuta 2015

Tokotreenejä ja sairastelua


Olen tehnyt useampia erilaisia listoja ja tekstinpätkiä siitä, mitä ja miten lähdetään ja rakentamaan, kuinka saada koira oikeeseen viretilaan ja saada se kestämään. Itsellä ajatuksenjuoksu on paljon helpompaa, kun pohtii ja hahmottaa asioita paperille. Tällä hetkellä meidän ALO-liikkeiden treenauslista on tämänkaltainen:

1. Paikallaolo
-maahanmeno voisi olla nopeampi
-kuinka käyttäytyy vieraiden koirien kanssa?

2. Seuraaminen
-kesto: kuinka saada innostuneisuus pysymään, loppupalkka
-käännöksiin tiiviyttä: namit
-täyskäännös: namit
-juoksu: edistää, kiihtyy
-katsekontakti: palkkaus suusta (niin että koira tajuaa sen..)
 Suurin treeninpuute on seuruun kestossa, vaikka tämä liike on tällä hetkellä meidän kompastuskivi.

3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä
-nopeutta
-jäisi ilman omaa hidastamista
-taka- vaiko etupalkka?

4. Luoksari
-jää liian kauas: treenattu kosketusalustalla, täytyy vielä yhdistää kosketusalustaan vihjesana, jolloin aletaan yhdistämään sitä luoksetulokäskyyn
-edestä sivulle

5. Noutoesineen pitäminen
-kesto ja mähläys, pitää jo vaaditun ajan, mutta meinaa alkaa hermostumaan ja mörssäämään kapulaa

6. Kaukot
-nopeutta

7. Estehyppy
-samat ongelmat kuin luoksarissa (ei erillistä käskyä, vaan vihjesana "tänne")

Seuruuta pitäisi siis tahkota, se on selkeästi itsellekin vaikein, kun koiran motivaation pysymiseen joutuu tekemään töitä ja jo yhden koiran olen/muut onnistuivat liikkeen osalta pilaamaan niin, ettei sitä saanut enää korjatuksi. Nyt onneksi olen ainoa joka kouluttaa koiraa, senkin olen joutunut tekemään selväksi, sillä mikään ei ole turhauttavampaa kuin se, että koiran kanssa toimitaan eri tavalla ja siltä vaaditaan eri tasoisia suorituksia. Argh! Olen huomannut koiran toimivan parhaiten kun sen hetsaa lelulla ja palkkaa agilityllä, toisin päin ei toimi, agility liian ylivertainen. Namit syö kyllä, mutta niistä ei kiihdy, joka tässä lajissa on jopa hyvä ja tarvittava juttu!





Sitten postauksen tylsempään osuuteen.. Kämppikseni koira Awa sairastui alkuviikosta. Koulusta tullessamme lattialla odotti verinen ripulikakkakasa sekä oksennutläjiä pitkin huonetta. Eläinlääkärin kautta eikä kuulemma mahatautia ja mahdollista pientä suolistonaarmua kummempaa. Antibiootit ja ruokavalio muutamaksi päiväksi kalkkunariisi-mössöksi, sekä ruoansulatushäiriöihin tarkoitettu lisä käyttöön. Seuraavana päivänä myöskin Into oksensi. Paastotin sitä illan ja siirsin seuraavana päivänä samalle ruokavaliolle. Tänään koirat eivät enää ole syöneet riisiä, Inton kakka oli vielä liian löysää, muttei ripulia. Molemmat ovat muutenkin palautuneet täysiin voimiin (ja enemmänkin..), ääliöenergiaa riittää vaikka muille jakaa ja kaikki riehuminen on taas ihan parasta. Kaksi päivää tuo Intokin taisi olla levossa niin, ettei treenattu ja käytiin vain lyhyet lenkit, mutta kyllä sitä virtaa oli kerääntynyt! Onneksi koirat ovat nyt kunnossa, eikä kumpikaan ole oksennellut pariin päivään. Valitettavasti tämän takia jouduimme jättämään Sievin agilityepikset väliin, mutta sille ei voi nyt mitään.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti