Blogin päätähti Into on ensimmäinen varsinainen harrastuskoirani, joka on täysin vastuullani heti alusta lähtien. Poju on tullut minulle sijoitukseen Capricole-kennelistä Vihdistä ja kotiutui 10.1.2014 kahdeksan viikon ikäisenä. Pikku-ukon varalle on paljonkin suunnitelmia, ja aiomme varmastikin kokeilla hyvin paljon erilaisia lajeja. Saa sitten nähdä, mistä muodostuu se meidän juttumme ja missä lajissa päästäisiin kilpailuihin asti. Tällä hetkellä vakiharrastuksiin kuuluu agility ja voi hyvinkin olla, että se jääkin meidän ykköslajiksemme. Jälkeä pyritään myös tekemään säännöllisesti, ja muitakin lajeja ollaan kokeiltu. Tokoillaan myös aina kun siltä tuntuu. Lampailla olemme toistaiseksi käyneet kerran.
Luonteeltaan Into on tähän asti ollut hyvähermoinen, itsevarma ja tietyllä tapaa vakaakin. Omasta mielestäni koiralla ei ole tarpeeksi hyvä on/off nappia, on vähän säheltäjätyyppiä ja kerää kierroksia helposti. Huomioitava toki koulutuksessa, muttei itseä erityisemmin haittaa. Erittäin miellyttämisenhaluinen, ahne ja energinen pentu, joka on hyvin tyypillinen aussie: menossa aina kun mahdollista ja mieluiten mahdollisimman kovaa! Poju on kuitenkin hyvin ihmisrakas, pienestä pitäen se on viihtynyt lähellä ihmisiä ja edelleen tämä jo hieman isompi mies on tunkemassa itseään syliin kun vain mahdollista. Vessaankin tultaisiin mukaan, ja reagoi voimakkaasti siihen olenko läsnä vai en. Pentuna ryntäsi kaikkien syliin, nykyään välinpitämätön vieraita kohtaan. Tutut kyllä pusutellaan. Kuitenkin selkeästi kiintynyt voimakkaimmin minuun. Vartiointivietti toimii, yölläkin pienet kolinat ja liikkumisen äänet ilmotetaan vähintäänkin pöhisemällä. Turha räkyttäjä Into ei ole, vaikka nykyään vahtiikin hyvin voimakkaasti. Omistushaluisuutta ei ole ilmennyt.
Kaiken kaikkiaan Into on ollut erittäin helppo pentu, joka oppii nopeasti ja innolla. Luonnetta siltä ei puutu eikä poju ole herkkä koira ollenkaan. Se ei toistaiseksi ole säikkynyt tai pelännyt juuri mitään ja joskus tuntuukin ettei sillä ole itsesuojeluvaisto ihan kohdillaan.. Varsinaisesti dominoivaksi en kuitenkaan Intoa luonnehtisi, vaikka sen kaltaiset ominaisuudet ovat lisääntyneet. Itseriittoinen tapaus kylläkin, sen kanssa täytyy tehdä vahvalla asenteella eikä mitenkään lepsuillen. Juuri sellainen koira, josta minä unelmoin, ja johon nyt sain mahdollisuuden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti